Avainsana-arkisto: työmaan eteneminen

Viime vuosi ja tosi hauskat kujeet!

Asiasta kysyttyämme on 19.1.2012 meille esittäytynyt uusi yhteyshenkilö myynnin osalta. Ensi töikseen hän lupasi, että saa olla mihin tahansa asiaan liittyen yhteydessä ja, että työmaahan pistetään vauhtia.

ABCD kissa kävelee, EFG tilausvahvistus valehtelee


Ihmetystä on herättänyt meidän lukutaitomme. Väittäisin, että sisälukutaitomme on ihan ok, mutta miten näitä nyt sitten luetaan?

Esimerkki 1. meille toimitetussa tilausvahvistuksen liitteessä koskien sähköurakkaa lukee seuraavasti palohälyttimien osalta:

 
Hartmannin kielellä tämä tarkoitti: Pakettiin sisältyy verkkovirralla toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60m2 kohden ja jos haluamme lisää, niin se on meidän oma asia. Asuinhuoneistoja meillä on viisi, tällä laskukaavalla paketiin kuului kuitenkin vain kaksi palohälytintä.
 
Esimerkki 2. yläkerran wc:n lattia ilmoitettiin olevan valmis, kun siellä oli gyprokkilevy lattiassa. Tiedustelimme asiaa, että kai siihen nyt joku valu täytyy tulla ennen vesieristystä ja laattoja, vastaus oli, että ei. Oikeasti, onhan siellä suihkukin? Ai, onko siellä suihkukin, tarkistetaan piirrustuksista, no sitten se kuuluu pakettiin. Tilausvahvistuksessa puhutaan lattiabetonista 100mm ja perässä A, joka ymmärtääksemme tarkoittaa asennettuna. Erikseen ei tosin mainita yläkerran pesuhuoneen lattiasta mitään. Olisi pitänyt huomata vai olisiko?
 
Kuten ensimmäisissä teksteissä yritin selittää, ostimme paketin poistamalla 100% valmiista talosta ne osat mitä emme halunneet Hartmannin toimittavan, muu ostettiin asennettuna. Tilausvahvistuksessa taas oli lueteltu kaikki mitä paketti sisälsi laastisäkkien koosta, kattotuolien kannakkeiden määrään. Lukutaitoa se vaatiikin, että sitten tietää riittääkö 25kg laastisäkki vai meneekö 35kg? Itseasiassa tuo vaatii jo menekin laskemisen osaamista ja ehkä jo jotain rakennusalan tutkintoa ja tietoa siitä, että myyjän sanaan ei voi luottaa. Pitäisihän nämä nyt tietää, kun alkaa rakentaa, eikö?
 
Esimerkki 3. Saunan tilasimme täysin valmiina ja se A, joka kohdassa. Minulle soitettiin ja ilmoitettiin, että kiuas, joka pakettiin kuuluu ei lämmitä piirrustuksissa olevaa saunaa. Lisämaksusta 170€ saisimme sellaisen kiukaan, joka lämmittäisi piirrustuksissa olevat saunan neliöt. Ihmettelimme asiaa ja meille todettiin, itsehän te olette sen kiukaan tilanneet…Kyllä nimenomaan ja toki sellaisen, joka ei lämmitä kyseistä saunaa! Eli meidän olisi pitänyt tarkistaa kiukaan lämmitysominaisuudet valmistajalta eli minkäkokoisen saunan tilausvahvistuksessamme oleva kiuas lämmittää.
 
Tällaiset virheet, kun olisi heti tilausvahvistuksesta tajunnut suurennuslasin kanssa nyysätä ja yhdenkin virheen löydyttyä puuttua asiaan vähän toisella temmolla, olisi hommat varmasti menneet toisin. Ai niin, siinä vaiheessa, kun saimme tilausvahvistuksen käsiimme, niin työmaa oli jo hyväsesti käynnistynyt ja valittaminen, saati sitten kaupan purkaminen oli tehty kohtuu hankalaksi! Varmasti on meissäkin vikaa, mutta COME ON NYT!
 
Esimerkki 4. Keskuspölynimurin imurasioita kuului pakettiin, niin vähän, että johto ei olisi yltänyt joka paikkaan talossa. Tilausvahvistuksessa lukee tästä näin: Keskupölyimuri+ siivoussarja+putkistot+imurasiat  2krs taloon ja se A. Eikö nyt voisi olettaa, että imurilla pääsisi sen perimmäisenkin nurkan imuroimaan, vai?

 
Esimerkki 5. Palataan takaisin maatöihin, tilausvahvistuksessa lukee näin:


Tässä kohtaa olisi pitänyt tajuta, että tulossa on yli 5000€ lasku lisätyöstä + 70h odottelusta. Huom! nämä eivät ole aputyötä vaan lisätyötä. Mitä muuta työtä vielä on? Ja lisätyötähän oli se, kun kaivinkone laski poisajettavan maan kuorma-auton lavalle ei tontille ja sitten se yli 1m syvälle kaivaminen. Täytyisi kai alkaa kaivinkoneyrittäjäksi?

Kerro, kerro kuvastin, kuka tässä nyt on pölvästein?

Peiliin on myös pyydetty katsomaan. Niin teinkin ja löytyihän sieltä korjattavaa. Sitä esimerkiksi jäin miettimään, miksi emme suoraan puhuneet laadusta ja etenemisestä työmiesten kanssa? No siksi ettei työmaalla ollut koskaan ketään!
 
Koska emme lähtökohtaisesti halunneet ajatella, että kaikki ihmiset ovat aina kusipäävedättäjäpaskahuijareita (tosin tämä asenne on nyt saatu korjattua), ajattelimme, että he olivat varmaankin lounaalla tai kahvilla/vessareissussa juuri silloin, kun me satuimme työmaalle tulemaan. Eikä meillä ollut omalla ruokatunnillamme mahdollisuutta odotella työmaalla kovin kauaa.
 
Puhelimella heitä ei saanut kiinni. Mutta myönnetään, en itse myöskään mielelläni hoida työasioita ”virka-ajan” jälkeen. Toki pyrin soittamaan takaisin, mutta voipahan sekin joskus unohtua! Tämä autio työmaa alkoi toistua jo vähän turhan usein mennäkseen aina lounaiden piikkiin ja kai sitä nyt raavas raksamies voi pissalla puskassa käydä?
 
Takaisin asiaan eli tähän mennessä työmaalla oli ”tapahtunut” seuraavaa: työt etenevät etanan vauhtia, rakennusliike lupaa pistää vauhtia, riippumatta vuorokauden ajasta työmaalla ei ikinä näy ketään töissä. Tai kerran näkyi, koko suku oli laittamassa villoja meidän seiniin! Oikeasti siellä oli timpureiden lisäksi perheen pikkuveli, hänen tyttöystävänsä ja jonkun toisen tyttöystävä vai oliko se sisko?! Pikkuisen jäi leuka auki, mutta hei villaa tuli seinään! Kiva pikku oppisopimustyömaa kaikille alasta kiinnostuneille…
 
Tapahtui työmäälla myös niin sanottuja ohareita, tässä esimerkki: Toisen timpurin oli tarkoitus tulla asentamaan etukäteen sovittuna lisätyönä hormia takkaamme. Mieheni järjesteli työnsä niin, että pääsi työmaalle apumieheksi ammattilaiselle. Ketään ei tullut, tuli viesti tyttöystävältä tai miltä lie, että timpurillamme on paha mikreenikohtaus. Kyllä vaan, yllättävän paha se olikin! 
 

Tipaton maaliskuu

 
Maaliskuussa urakan rajat alokoivat olla niin sekavat ja soittelu/sähköpostittelu niin rasittavaa, että pyysimme palaveria koolle. Tällöin oli tarkoitus myös puhua työmaan etenemisestä ja laadusta. Paikalle oli meidän lisäksi tulossa vastaavamme, joka oli laatinut 61 kohdan puutelistan, jossa käytiin naula naulalta ja ruuvi ruuvilta tekemättä olevat ja keskeneräisen työvaiheet ja perään vaadittiin lisäämään tekijä, siis rakennuttaja tai Hartman Koti. Hartmannin edustajina paikalla olivat Hartman Kodin talomyyjä sekä Hartman Koti suunnittelusta ja tuotannosta työpäällikkö sekä rakennuspäällikkö.
 
Mieheni tuli palaveriin työmaalta suoraan ja tiedon kanssa, että timpurit oli irtisanottu alkoholin vuoksi. Se selitti yhtälailla energiajuomatölkit, puhelimeen vastaamattomuuden kuin työmaan huteran jäljen ja hitaan etenemisen. Neuvottelupöydän toisella puolella oltiin melko hiljaisia. Paitsi talomyyjä, joka karjui naama punaisena pöydän toiseltä puolelta urakan rajoista keskustellessamme, että: Mitä sulla on kirjallisena, häh? Mitä sulla on kirjallisena, häh, no niin mä vähän ajattelinkin!
 
Ei mitään ollut kirjallisena, mutta jos mä oisin sä, niin mä pitäisin nyt sen turpani kiinni! Onneksi tällä kyseisellä, ihastuttavan neuvottelutaidon omaavalla henkilöllä, oli selvästi kiire, eikä ollut aikaa keskittyä meidän juoppotyömaahan…enää ikinä! Niinpä hän poistui palaverista ja elämästämme, huoh!!

Jäljelle jäävät Hartmannin edustajat sentään antoivat meillekin puheevuoron ja saimme käytyä puutelistan läpi. Ja kyllä asiat olivat juuri niin kuin olimme myyjän kanssa sopineet! Puutelista oli niin kattava, että piti olla pläkkiselvää, miten työmaa jatkossa eteni ja minkä homman kukakin hoitaisi (en saa kuvaa suuremmaksi…)
 

 
Sovimme palaverissa myös, että jatkossa olemme yhteydessä työpäällikköön suoraan. Samaan aikaan emme olleet työmaalle kertaakaan osuneet, olihan se ollut käynnissä vasta puoli vuotta! Eikä Hartmannin työnjohto ollut vastaavaammekaan työmaalla lieemmin törmäillyt. No tämä asia tulisi kyllä korjaantumaan!

Työpäällikkö oli jo myös ollut yhteydessä rakennusliikkeen toimitusjohtajaan ja hän oli luvannut samat asiat, kuin mitä miehelleni työmaalla: Hän on pahoillaan, timpurit olivat kusettaneet myös heitä laskuttamalla täydet tunnit, vaikka olivat tehneet vajaata päivää. Hän vastaisi työmaasta jatkossa poikansa kanssa ja he henkilökohtaisesti pitäisivät huolta, että työt tulee kunnolla tehtyä ja laativat myös kirjallisen aikataulun, koska työt ovat heidän osaltaan valmiina.

 
Miksei tähän saisi uskoa? Mitä ja mistä tässä vaiheessa olisi pitänyt huutaa ja raivota? Ja kyllä olimme keskutelleet monta kertaa vastaavamme kanssa matkan varrella ja hän oli pyytänyt jo ennen joulua, että koko rakennusliike vaihdettaisiin. Vastaus tosin kuului: ei onnistu, ei ole ketään tilalle.

Itsepähän olimme lukutaidottomina pakettimme ostaneet ja naivisti uskoneet, että ammatti-ihmiset osaavat työnsä ja tekevät sen kunnolla. 
 

Antakaa määkin huudan!

 
Mika oli hyvin tähän blogiin kommentoinut: ”Voisiko rakennusmiehen lisäksi yhtä huolimattomasti toimia joku muu? Esim. kirurgi? Tai lentäjä? Kokki? Jos käyttää näiden palveluksia, niin odottaako asiakas ilman omaa valvontaakin saavansa sitä mitä pitääkin?”
 
Pitäisikö älypuhelintenkin myymistä rajoittaa, voiko niitä ääliöille myydä? Pitääkö lemmikin omistajan lukea itsensä eläinlääkäriksi, entä lapset sitten?
 
Kyllä tämä nyt peiliin katsomisen paikka tosiaan on! Voin kertoa, että katsottu on ja valitettavasti sieltä näkyy melko v-mäinen naama, joka on kaupan päälle kohtuu skeptinen, kyyninen ja myöskin kova. Asiat, joita olisi kannattanut olla jo ennen kuin tähän leikkiin ryhtyi!
 
Ja ei, me emme ole mitään 18 vuotiaita kukkahattuja, jotka suloisina tissiposkina katselevat maailmaa vaaleanpunaisten lasien takaa. Me olemme molemmat saaneet omat taakkamme tässä elämässä kannettavaksemme. Siitä myöskin hyvä tahto yrittää ymmärtää, että aina asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Eikä aina se, että puhelin on kiinni tarkoita sitä, että on kännissä. Puhelin pitää laittaa myös kiinni esimerkiksi sairaalassa iltojaan viettäessä…
 
Vinkki numero viisi kuulostaa melko samalta kuin neljä, mutta yksi tärkeimmistä ohjeista tämä kai on: puutu asioihin HETI, ÄLÄ luota kehenkään! Ole kovasanainen, vaativa ja joustamaton. Älä anna vaihtoehtoja tai yritä ”hyvällä” mitään. Ja ei, ei heillä mikreeniä ole, he ovat kännissä!

Menihän tämä nyt paasauksen puolelle, taisi mennä hernekin nenään. Toki tiesin tämän homman aloittaessani, että palautetta tulee ja senkin tiesin, että meitä on moneen junaan ja osa jää kyllä tiukasti asemallekin.

No todistettavasti on olemassa ammattiylpeitäkin rakennusalan työmiehiä. Tällainen moraalin omaava ammattilainen käveli tontillemme ja todennäiköisesti pelasti, ainakin osan ja sen kosteimman, talostamme. Siitä seuraavalla kerralla 🙂

 
 

Hommat päin honkia, mutta laskutus toimiii

Aluksi homma toimi hyvin. Runko tuli pystyyn nopeasti kahden työmiehen voimin ja joka kerta, kun työmaalla kävimme näimme omin silmin, kuinka rakennus alkoi hahmottua. Luvattiinpa meille jopa niin, että rakennusliike saisi työnsä jouluksi valmiiksi, me lähdimme tilaamaan parketteja…

Ei kuulu meidän urakkaan


Tosin jo ennen tätä kananlennon mittaista ”sujuvaavaihetta” kerkesivät kaivinkoneurakoitsija ja rakennusporukka saada aikaan suukopua kaukolämpöputken asentamisesta. Rakennusliike ei voinut kaivaa kaukolämpöputkelle paikkaa, vaan kaivinkoneurakoitsijan piti se tulla tekemään, kun se ”ei kuulun meidän urakkaan”. Kaikki soittelivat meille ja sättivät toisiaan ja me Hartmannin työpäällikölle, joka ei ottanut asiaan kantaa. Oudoksuimme toki jo tässä vaiheessa rakennusporukan asennetta: paljon vähemmän aikaa heillä olisi mennyt, kun olisivat itse kaivaneet pari lapiollista kuin, että kaivinkoneenkuljettaja piti soittaa paikalle. Sen ajan he toki olivat tekemättä mitään. Oudoksuimme myös Hartmannin roolia omien aliurakoitsijoidensa suhteen, heitähän emme koskaan olleet vielä työmaalla nähneet…

Tavaraa alkaa tulla tontille ja aina ilmoittamatta!



No tosiaan, kun näistä pienistä miesten välisistä ”erimielisyyksistä” päästiin ja putket oli paikoillaan, homma jatkui. Tai paikoillaan ja paikoillaan, sillä myöhemmin jouduimme siirtämään portaikon väliseinää, koska kaukolämpöputki olisi ollut teknisessä tilassa oven edessä. Mutta siis, mitäs pienistä, eteenpäin!

Tämän kahden viikon aikana ehdimme jo tuudittautua tunteeseen, että ehkä ongelmamme projektin osalta olivat tässä ja nyt saisimme keskittyä siivouksen lisäksi omaan elämäämme ja jättää tämän projektin osaavien ammattilaisten ja palkkaamamme vastaavan hoitoon. Välillä siinä omassa elämässäkin on tehtävää, mieheni vaihtoi työpaikkaa samaan hässäkkään, minulla oli hoidettavana perikunnan asioita, lapsuuden kotini tyhjäystä ja talonyhtiömme hallituksen hommia, oma työni lisäksi ja sitten kaupan päälle ihan sitä perusarkea.

Etana, etana työmaa ei edisty, saisitko vielä huomiseksi poutaa?


Työmaan etenemisen riemua tosin kesti sen kaksi viikkoa, sen jälkeen työmaalle jäi yksi työmies ja hommat tietysti hidastuivat.

Tämän lisäksi työmaalle tuotiin tavaraa ja voi pojat, että sitä sitten tuotiinkin! Meille oli luvattu myyntivaiheessa, että tavaraa ei tuoda tontille makaamaan. Sitä tuodaan, kun tarvitaan ja siinä järjestyksessä, kun tarvitaan. Tontillemme tuotiin ensimmäisten kuormien joukossa villat, sokkelirouheet, paneelit ja paljon muuta, joita tarvittiin vasta kuukausien päästä, sokkelirouheita melkein puolentoista vuoden päästä! Ja niistä ei koskaan soitettu meille mitään. Illalla, kun töiden jälkeen kävit, oli mahtava todeta, että jaahas ei muuta kun suojaushommiin.

Tulivatpahan ikkunatkin työmaalle ainakin kuukauden ennen kuin niitä kukaan laittoi kiinni! Suureksi onneksemme syksy 2011 oli todella kuiva. En edes uskalla lähteä leikkimään ajatuksella, miten näiden työmaalla makaavien materiaalien kanssa olisi voinut käydä, sateisempana syksynä.  Varsinkin, kun rakennusporukan moraali oli osoittautumassa melko olemattomaksi.

Kattotuolit saapuvat ja ne saatiin
vielä jouhevasti paikoillekin.


Kuten aina jossain vaiheessa Suomen syksyä, sateet kuitenkin alkavat. Kyllä niin kauhulla muistan niitä iltoja, jolloin vettä tuli taivaan täydeltä ja me vesisateessa yritimme vetää pressuja puutavaran, villojen ja kaiken muun tavaran päälle! Monesti olin iltaisella yksinkin peittelemässä tavaraa, mieheni, kun tekee reissuhommia. Nekös vasta oli riemukkaita hetkiä, oikein laatuaikaa itsensä kanssa! Kuten voitte arvata, nuo pressut eivät paljoa suojaa, kun tuulee ja sataa oikein kunnolla. Vesikattojen saaminen sekä katoksen ja talon päälle olikin suuri helpotus. Meni sitä tavaraa kyllä roskalavallekin.

Katos täynnä tavaraa ja järkyttävässä
sotkussa, kuten koko työmaa!



Työmaassa riitti siivoamista, tässä melkein joka
 päivänen näky. Sitä myöskin ihmettelimme, että miksi
työmaalla oli niin valtava määrä energiajuoma tölkkejä,
no tähän löytyi myöhemmin kyllä selitys!


Jälkiviisastelua ja lunta


Mikään ei ole niin mukavaa ja erittäin järkevääkin, kuin jälkiviisastelu, eikö niin? No tässä kohtaa on helppo todeta, että olisi vain pitänyt tivata kovemmin ja tiukemmalla äänen sävystä jo heti, kun epäilyksemme työmaan etenemisestä heräsivät. Omaan intuitioon kannattaa luottaa!

Nimittäin meidän mielestä työmaa ei edennyt. Keskustelimme vastaavamme kanssa asiasta ja hän sanoi, että tätä menoa he saavat työnsä päätökseen ehkä maaliskuussa, no ei ihan! Hän myös sanoi, että ottaa yhteyttä Hartmanniin ja kysyy työmaan etenemisestä ja soittaa myös rakennusliikkeeseen saisiko työmaalle toista miestä. Tällöin elettiin marraskuuta. Onneksi lumi antoi vielä odottaa itseään.

Päätimme keskenämme olla hermostumatta ja aloittaa mitään hoputuskampanjaa. Ajattelimme myös naivisti, että kyllä kai ammattilaiset osaavat, eikä meidän tarvitse joka asiaan puuttua. Ja kuinka väärässä olimmekaan, tässä kohtaa olisi pitänyt jo tajuta työntää se nokkansa, joka asiaan ja langat kuumina karjua sekä Hartmannin ja PJ Centerin suuntaan!

Aikaa kului, työmaalle tuli toinenkin työmies, sen toisen veli. Joulukuussa tuli lumi ja meillä mitta täyteen. Tällä kertaa meitä huolestutti työmaan etenemisen ja suojaamisen lisäksi se fakta, että talo ei ollut läheskään ”säältäsuojassa”.

Puutavaraa lumessa


Useita työvaiheitä oli aloitettu, itse asiassa kymmeniä ja kaikki olivat kesken. Ulkoa ei ollut kaikki levyt kiinni, kun sisällä oli jo aloitettu laittamaan villaa seiniin. Nyt jo ensikertalainenkin tajuaa, että homma ei näin mene. Tällä kertaa iltaisella sai pressujen lisäksi nyppiä märkää villaa seinistä.

 

Kuvat on otettu joulukuussa. Ikkunatkin
on vielä osasta asentamatta (kuvassa pressun alla)
 ja levytys kesken.
 
 
 Levytys on kesken. Ei siinä mitään, mutta kun samalla
 sisällä laitetaan villaa seiniin, niin sehän on jo idioottimaista!
 

 

Ylhäällä näkyy ”taivas” ja pihalla sataa lunta!


No kappas vaan, löytyihän sopimuksesta hyvä selitys, jolla tästä yritettiin päästä: suojaus kuuluu asiakkaalle! Mutta onhan se nyt aivan mahdotonta, kun työvaiheet tehdään aivan epäloogisessa järjestyksessä. Olisiko meidän oikeasti pitänyt kasata omat telineet ja kiivetä laittamaan pressuja talon seinien suojaksi, villoitusta suojaamaan. Vai olisiko oikeasti voinut ensin levyttää valmiiksi ja villoittaa vasta sen jälkeen? Vastaavamme lupasi huolehtia ettei märkää villaa mene seiniin, toivottavasti tämä pitää paikkansa.

Ei kuulu kenenkään urakkaan


Samaan aikaan alkoi vääntö Hartmannin kanssa urakan rajoista. Ensimmäisiä riidan aiheita oli bitumi. Talomme on puurunkoinen ja tuulensuojalevyllä, mutta julkisivu on muurattu ja rapattu. Muuraus ja rappaus ei kuulunut Hartmannin pakettiin, siitä olimme kaikki samaa mieltä. Julkisivun muuraus oli alkuperäisen aikataulun mukaan suunniteltu tehtäväksi marras-joulukuulla, kun lämmin syksy sen olisi mahdollistanut. Mutta laulun sanoin: ”kevät toi, kevät toi muurarin.” Ja se kevät oli toukokuuta!

Kivijalka tehtiin siis heti piirrustuksia myöten, ja lisähinnasta, leveämmäksi muurausta varten. Mutta kun tultiin vaiheeseen, että kivijalan ja gyproc -levyn väliin piti polttaa bitumihuopaa, ei tämä kuulunutkaan urakkaan.

Mikä ihmeen bitumi? Me emme nyt varsin olisi osanneet tilata koko taloa ilman bitumia, kun emme olleet tästä aikaisemmin edes kuulleet. Joten ei muuta kuin vääntämään Hartman kodin kanssa! No samalla saimme myös virallisen vahvistuksen, että myyjämme oli lähtenyt. Pyysimme myös uuden yhteyshenkilön nimeä ja niinpä jalosti myyntipuolen johtohahmo lupasi yhteyshenkilöksemme. Sehän sujuikin, kuin tanssi…siitä kuitenkin lisää vasta myöhemmin.

Vääntö tuotti tulosta ja rakennusliike määrättiin bitumin asentamaan. No ei sitten sekään mennyt ihan putkeen!

Seuraavista asioista on laitettu viestiä menemään Joulukuussa, mitkä olivat pielessä (tekstistä poistettu henkilöiden nimiä):

– bitumi, kuten kuvasta näkyy noin asennettuna ei paranna tilannetta. Myös rakennusliikeen tj kävi myöhemmin lauantaina ja kyseli kuka bitumit on noin päin honkia asentanut (hänen työmiehensä)…Onhan bitumin alle laitettu uretaani?

 

Lumi pääsee seinälevyn ja kivijalan väliin. Seinät kostuvat ja
sulaessaan vesi valuu kivijalkaa pitkin alapohjaan.

– perjantaina villa oli märkää alakerran mh:n päädynpuoleisessä seinässä, la laitettu pressut ylös, tarkastettava onko villa vielä märkää. Kaikki märkä villa pois seinistä!
– olohuoneen päädyn puolesesta ulkoseinästä on ikkunan alta kyprokkilevy rikki ja alta paistava villa on märkää, tähän pitää vaihtaa uusi levy tilalle
– keittiön ikkunnan alla kyprokki on ”mutkalla” ja siinä on jotain osumajälkiä, tulee paikata ja katsoa, että levy oikenee kun siihen laitetaan sisäpuolelle koolaus
– välikattoon nostettu puutavara on märkää ja se täytyy varmistaa, että kuivuu
– sunnuntaina satanut vesi/lumi yläkerran avonaisesta ikkuna-aukosta sisälle lattialle
– tärkeää olisi nyt saada talo siihen malliin, että saisi lämmöt päälle

Lämmöt muuten saatiin päälle helmikuussa!

Joku asia kuitenkin toimii kuin rasvattu!

Ja se onkin sitten laskutus! Hartman kodin ehtojen mukaan laskutuserät lähetetään xx päivää runkotoimituksen alkamisesta. Se on sitten ihan sama onko työmaa edennyt sitä vauhtia, tavaraa tulee ja sitä myöten laskua. Jos työmaa ei etene, niin silloin asiakas maksaa etukäteen. Tämä on saamamme käsityksen mukaan jo kuluttajansuojalain vastaista. Rakennusprojektissa ei mitään, ei kertakaikkiaan mitään pidä maksaa etukäteen! 

Ja kuluttajansuojalaki on muuten se laki, jota näihin valmistalokauppoihin sovelletaan. Tämä asia tuntui olevan ainakin Hartman kodille hepreaa. Ja muuten kuluttajansuojalaki on se sama laki, jota noudatetaan kaikessa muussakin kuluttajakaupassa, ostitpa sitten kännykän tai kynän!

Vinkki numero neljä on kehoitus olemaan tiukka ja vaativa projektin alusta alkaen. Olkaa rasittavia ja kysykää. Älkää luottako, että homma toimii vaan selvittäkää tai pyytäkää vastaavanne selvittämään. Pitäkää kiinni oikeuksistanne ja tuntekaa lait ja asetukset, jota kaupassa noudatetaan!

Kuluttajansuojalaki luku 9 Taloelementtien kauppa ja rakennusurakka
RYL (rakentamisen yleiset laatuvaatimukset)