Hyvästit unelmalle!

Tein periaatteellisen päätöksen, että kirjoittaisin vain niistä asioista, joista minulla olisi kirjallisesti näyttöä. Luettuani Hartmannin palkkaaman asianajajan vastineen kuluttajariitalautakunnan valitukseemme, työnnän periaatteeni sinne mihin aurinko ei paista. Vastineessa oli sitaateissa lainattu meidän sanomisia rakennuspäällikölle. Tosin meistä kumpikaan ei muista kyseistä lausetta hänelle sanoneensa.

 Ammattilaiset asialla

Palataanpa siihen mihin viime teksti jäi. Tässä kohtaa on hyvä vielä tarkentaa, että meille sanottiin kun ensimmäisiä kertoja katselimme tätä eteisen seinää Hartmannin edustuksen kanssa, että nuo ovat sellaisia kohtia, mitkä ammattimaalarin olisi pitänyt osata tasoitteella häivyttää. Niinpä kun sovimme, että heidän kustannuksella seinää oiotaan, he hoitavat työmaalle tällaisen ammattimaalarin. Maalarin ammattitaitoa lienee turha kyseenalaistaa, sen sijaan noita puheita kyseenalaistaisin ja ihan kunnolla!

Niinpä elokuussa, kun heidän palkaamansa maalari oli tasoitteella yrittänyt oikoa seinää ja me olimme ilmoittaneet, että emme ole tyytyväisiä tulokseen tuli itse rakennuspäällikkö työmaalle tarkastamaan korjattuja seiniä. Ja niinpä eteisen seinä näytti jälleen tältä.

 
Levy vaihdettiin ja seinä saatiin suoraan, mutta maalari ei ollut tulossa. Rakennuspäällikkö ilmoitti meille mailissaan näin 27.8.2012: ”Laskun nro xxxx eräpäivä on tänään. Hartmanin luotonvalvonta odottaa vielä huomiseen asianajajanne kommentteja. Sovimme maalarimme aikataulusta kun lasku on maksettu.”
 
Asianajajamme vastasi viestiin kysymällä ystävällisesti voisiko laskun eräpäivää siirtää syyskuun loppuun, joka voisi olla realistinen ajankohta niin, että työt olisivat vihdoin tehtynä.

Perusteluita eräpäivän siirtoon kysyttiin ja sitä perusteltiin seuraavasti 29.8.2012: ” Saamani tiedon mukaan maksuerätaulukko oli jyvitetty niin, että tämän viimeisen maksuerän aikaan teidän urakkanne olisi ollut valmis. Käsittääkseni kuluttajansuojalain mukaan suoritukset tulisi tehdä vasta kun työ on tehty tai sitten ostajalla tulisi olla vakuus. Lisäksi ostajalla olisi oikeus pidättäytyä maksusta viivästyksen, hinnanalennuksen ja mahdollisen vahingonkorvauksen varalta.”

 
Johon rakennupäällikkö vastasi näin: ”Vahvistan, että asiakas on hyväksynyt Hartmanin ehdotuksen 20.8.12 sähköpostin mukaisesti hanojen sijoittelusta, jonka perusteella asiakas saa nyt korotonta maksuaikaa. Ilmoitan reskontraamme, että Hartmanin laskun nro xxxx eräpäivä on 30.9.12.”

MITÄ? Mistä kohtaa tuossa asianajajamme viestissä nyt hyväksyttiin se saakelin ehdotus korottomasta maksuajasta syyskuun loppuun? Seuraavan viestin lähetimme me ja se kuului näin: ”Nyt tämä helvetin hiekkalaatikkoleikki saa riittää. Koittakaa nyt käydä kepittämässä ja korjaamassa KOKO talon seinät niin kuin katselmuksessa 6.7 sovittiin. Jos pidetään tuollainen katselmus missä paikalla myös tavarantarkastaja ja sinä XX lupaat että te käytte läpi ja kepitätte KAIKKI TALON SEINÄT, niin miten on mahdollista että sieltä löytyy edelleen kuvan mukaisia heittoja!!!!!???????????????????? Ja portaiden lepotason alapuolelta samasta kohtaa löytyy samanlainen heitto.

Koita nyt XX pitää sanasi ja näyttää millainen ammattimoraalisi todella on. TEIDÄN tehtävä oli nimenomaan käydä talon KAIKKI seinät läpi, ei meidän. Ja katsokaakin jos portaissa on yksikin naarmu tai jokin maalitahra yms, niin uudet portaat tilataan teidän laskuun! Portaissa on suojaus tällä hetkellä, mutta jos työ vaatii lisäsuojausta, niin te suojaatte ne niin kuin asiaan kuuluu!!! Ai niin, meidän omat työvaiheet ei teidän korjauksia haitannut, niin tämä tuskin on ongelma Teille!! Mietit silloin katselmuksessa, onkohan meillä vielä luottoa hartmannia kohtaan, VOIT OLLA VARMA ETTÄ EI OLE PÄTKÄN VERTAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Miten tuo laskun maksu liittyi hanojen sijoitteluun, meille ei kyllä keskusteluissamme, eikä tavatessamme tontilla tullut missään vaiheessa selväksi että esitätte näinkin reilua ratkaisua että saamme maksaa laskun ilman korkoa hyvityksenä hanojen sijoittelusta!!!?? Tämä oli varmaankin vitsi???”

 

Sana sanaa vasten

 
Niin lupasin kirjoitella, jotain sellaista mistä minulla ei ole kirjallista näyttöä. Tällaisiin kuuluu keskustelumme hanojen korjausehdotuksista. Me nimittäin heitimme jossain tapaamisessa tontilla olessamme, että voisiko korvaus olla talomme siiven ylityksen panelointi? Tämä muuten oli sinänsä ”hauska” kohta talossa, koska tuon ylityksen rakennesuunnittelu ei kuulunut Hartmanille. No mutta siis teimme ehdotuksen, johon rakennuspäällikkö tarttui, mutta esitti, että kaikki puheet viivästymisestä ja taloon jäävät virheet kuitattaisiin sillä.
 
Emme suostuneet. Paneelit maksoivat 150€ rahteineen, työtä meni kahdelta mieheltä kaksi päivää. Kuluttajariitalautakuntaan lähtemässämme valituksessa kuitenkin puhutaan viisi numeroisista summista.
 
Toinen melko hupaisa kommentti tuli myös rakennuspäällikön suusta. Keskustelimme listoituksen jälkeen kattolistojen ”mutkittelusta” katonrajasta. Minä kysyin kuuluuko ne noin mennä? Samalla pahoittelin sitä, että katon rajaan jouduttiin laittamaan kourulistat, kun alkuperäisen suunnitelma  mukaan listoja ei olisi laitettu ollenkaan. No siihen hän sanoi, että tuo olisi pitänyt ilmoittaa kaupantekovaiheessa. Tämä selvä. Toinen vastaus sitten kuuluikin, että ”me emme tienneet, että teille tulee näin paljon valkoista”. Vitsikäs vinkki Hartman kodin rakentajille voisi kai sitten kuulua, että muistakaa sanoa ajoissa, jos teille tulee vaalea sisustus, silloin saatte siistimpää työnjälkeä! Jos sen sijaan valitsette tumman sisustuksen, niin sori vaan, laatu on sitten sen mukaista!
 
Ja kolmas tässä mieleeni tullut kommentti liittyi puolestaan vinoihin seiniin. Taisipa se olla puheen aiheena ”ihastellessamme” jalkalistojen paljastamia mutkaisia seiniä ja se kuului näin: ”meillä on nuo listat ihan samalla lailla omassa talossa, tulkaa vaikka katsomaan”. Niinpä, se voi hyvinkin olla, että me käymme vielä asian tarkastamassa!
 

Ihme itkua

 
Tämä kappale sisältää ”ihme itkua”, jos sinulla pysyy vasara kädessä ÄLÄ LUE!
 
Oikeasti olimme niin väsyneitä tähän touhuun. Unelmamme oli raiskattu. Tajusimme myös sen, että koti, jota olimme lähteneet rakentamaan ei ikinä tulisi tuntumaan kodilta. Miten voisimme ikinä muuttaa sinne asumaan peläten kaatuuko seinät tai tippuuko katto päälle. Katsoen vinoja kattoja ja käyden lihavien ja laihojen suihkussa? Jos myisimme sen saisimmeko omiamme pois ja mihin vastuuseen jäisimme talon rakennuttajina?
 
Tämä oli nyt kertakaikkiaan jatkunut liian pitkään, eikä talo ei enää tuntunut kaiken tämän vaivan arvoiselta. Äitini kuoltua pitkäaikaiseen sairauteen ja isäni jäätyä leskeksi päätimme, että hän muuttaa meidän kanssa samalla paikkakunnalle. Isä muutti kesällä 2012, minulla ei ollut minuuttiakaan hänelle aikaa. Kaikki aika meni näiden sähköpostien laatimiseen, asioiden selvittämiseen ja murehtimiseen.
 
Syksy oli tulossa ja kaikki meidän vastuulle kuuluvat työvaiheet olivat tekemättä. Olin säästänyt vuodesta 2010 kesälomia, niin että kesänä 2012 voisin pitää enemmän lomaa. Näin saisimme nurmikon istuttettua syksyllä, jotain istutuksia tehtyä ja paneelattujen pintojen maalaukset valmiiksi …Nurmikko on edelleen istuttamatta.
 
Parisuhde kärsii myös, se on selvää. Pahaa oloa, vihaa ja turhautumista saa niskaansa se, joka sitä lähimpänä joutuu katsomaan. Me olemme olleet yhdessä kauan, suhteemme on monissa liemissä keitetty. Silti se ei meinannut kestää!
 
Mitä me olimme tehneet väärin? Halunneet unelmiemme kodin, jossa voisimme kuopsuttaa pihaa ja istua terassilla aamukahvilla ihastelemassa kaunista kotiamme ja pihaamme. Kutsua ystäviämme ja sukulaisiamme kylään, nauttia elämästä ja vanheta yhdessä, omassa kodissamme.
 
Surullista on myös se, että tämä tarina ei ole ainoa. Olen saanut paljon viestejä samanlaisista kohtaloista. Eikö näillä rahan ahneilla talofirmoilla ole mitään moraalia? Onko tarkoitus ajaa ihmiset hirveään ahdinkoon hoitamalla asiat puolitiehen ja huolimattomasti, kunhan vaan rahat saadaan kusetettua? Pitkittää ja vänkyttää, joka asiaa niin, että he uupuvat ja antavat olla? Missä kohtaa unohtuu inhimillisyys ja empatia toista ihmistä kohti? Mitä jos joku tekisi vastaavasti sinun perheellesi? Kestäisikö sinun parisuhteesi, olisivatko sinun lapsesi ansainneet riitelevät vanhemmat ja elämän kaaoksen keskellä?
 
Virheitä sattuu, me kaikki olemme vain ihmisiä. Mutta niistä pitää ottaa vastuu ja korjata kuntoon!
 
Kaikki tarinat eivät pääty hyvin. Vaikka materiaalisista asioista päästään sopuun, on se laiha lohtu, kun mukaan lasketaan ei-materiaaliset menetykset…Näin kävi Villa Painajaisen kirjoittajille, olen niin pahoillani heidän puolestaan! Toivoin sydämeni pohjasta onnellista loppua tälle tarinalle.
 

Uskon kuitenkin, että asioita voidaan muuttaa ja onnekseni olen saanut todeta, että en ole yksin!

 
Jotain suurta on tekeillä! Niinpä pyydänkin vinkkaamaan blogeja, joissa kerrotaan pieleen menneistä rakennusprojekteista s-postiin: homeasuntomessut@gmail.com
 
Sittenpä vielä vinkkinä ensirakentajille linkki loistavaan Tapani Varjolan kirjoittamaan tekstiin: http://tvarjola.blogspot.fi/2011/03/mita-kaikkea-rakennuttajan-pitaa-osata.html